Automatka kavereiden kanssa: näin jaatte polttoaineen, pysäköinnin ja muut kulut

Yksi maksoi ensimmäisen tankkauksen. Pysäköintisovellus veloitti auton omistajan kortilta. Joku muu maksoi parkkihallin, eikä kukaan kirjannut ylös mutkaa, joka tehtiin neljännen matkalaisen hakemiseksi. Kaiken jakaminen neljään osaan kuulostaa helpolta – kunnes yksi kavereista huomauttaa olleensa kyydissä vain puolet matkasta.

Reilussa automatkan jaossa on kaksi osaa: mitä auto oikeasti maksoi yhteisellä reitillä ja kuka hyötyi kustakin osuudesta. Sopikaa näistä säännöistä ennen lähtöä ja kirjatkaa maksut sitä mukaa kuin niitä tulee.

Tämä opas on tarkoitettu viikonloppureissuille, pidemmille automatkoille ja lomille omalla tai vuokra-autolla. Säännöllinen työmatka vaatii toisenlaisen rutiinin – kuukausittaiseen käyttöön sopii paremmin opas työmatkakimppakyydin polttoainekulujen jakamiseen.

Päättäkää, mitä auton budjettiin kuuluu

Kaikki autoon liittyvät kulut eivät automaattisesti kuulu koko ryhmälle. Lajitelkaa kulut ennen lähtöä:

Liikenne- tai pysäköintivirhemaksu ei muutu ryhmän kuluksi vain siksi, että se tuli loman aikana. Eikä loppusaldoon pidä yllättäen ilmestyä huoltoa, joka oli joka tapauksessa edessä. Jos poikkeukselliselle kululle ei ole selvää maksajaa, käykää se läpi erikseen vuokrasopimuksen, kuittien ja tilanteen perusteella.

Ruoka, majoitus ja nähtävyydet voivat olla samassa matkaryhmässä, mutta pitäkää ne eri kategorioissa. Silloin kuljetuskulujen kokonaissumma pysyy näkyvissä, eikä kenenkään oma pysähdys sekoitu auton kuluihin.

Laskekaa polttoaine reitin perusteella, ei arvaamalla

Polttoainekulut voi arvioida etukäteen näin:

Polttomoottoriauto: litrat = kilometrit × litraa/100 km ÷ 100

Sähköauto: kWh = kilometrit × kWh/100 km ÷ 100

Oletetaan, että neljä kaveria ajaa yhteensä 800 kilometriä autolla, joka kuluttaa keskimäärin 6,5 litraa sadalla kilometrillä. Polttoainetta kuluu 52 litraa, ja esimerkkihinnalla 1,90 €/l se maksaa 98,80 €. Kun mukaan lasketaan 37,20 € yhteistä pysäköintiä, auton kulut ovat yhteensä 136,00 € eli 34,00 € henkeä kohden, jos kaikki neljä ovat kyydissä koko matkan.

Suomen teillä ei ole tietulleja, mutta esimerkiksi Norjassa ja monissa Keski-Euroopan maissa niitä on, ja osa lautoista on maksullisia. Jos reitillä on niitä, lisätkää ne samaan yhteiseen summaan.

Tarkemman tuloksen saatte, kun lähdette täydellä tankilla ja tankkaatte yhteisen ajon päätteeksi taas täyteen. Jälkimmäinen tankkaus kertoo paremmin liikenteen, mäkien, sään, kuorman ja todellisen ajotavan vaikutuksen. Jos matka alkaa tai päättyy osittain käytetyllä tankilla, kirjatkaa polttoainemittarin lukema ja sopikaa järkevä raja sen sijaan, että koko tankkaus oletettaisiin yhteiseksi.

Käyttäkää arviota suunnitteluun ja varmistettua summaa tasaukseen. Budjettiin on järkevää varata pieni polttoainepuskuri – kavereilta ei sen sijaan pidä periä polttoainetta, jota ei koskaan kulunut.

Sopikaa selvästi auton omistajan osuudesta

Polttoaine ei ole ajamisen koko hinta. Kilometrit kuluttavat myös renkaita, lisäävät huoltotarvetta ja laskevat jälleenmyyntiarvoa. Se ei tarkoita, että jokainen kaveriporukka tarvitsisi arvonalennuskaavan. Se tarkoittaa, että omistajan panoksesta pitää puhua ääneen.

Kolme tapaa on helppo perustella:

1. Suorat kulut tasan. Kaikki, myös kuljettaja, jakavat polttoaineen, tiemaksut ja pysäköinnin; omistaja kantaa kulumisen itse.
2. Matkustajat maksavat suuremman osan suorista kuluista. Kuljettaja maksaa pienemmän osuuden polttoaineesta tai ei lainkaan, yksinkertaisena kiitoksena auton tarjoamisesta ja ajamisesta.
3. Sovitaan kilometrikorvaus. Ryhmä valitsee kilometrikohtaisen summan, joka kattaa auton käytön. Polttoainetta ei silloin lisätä uudelleen, ellei sopimuksessa selvästi sanota, ettei kilometrikorvaus sisällä sitä.

Mikään näistä ei ole automaattisesti reiluin. Matkan pituus, se, kuka matkaa ehdotti, vaihtuvatko autot ja omistajan oma mielipide vaikuttavat kaikki. Kirjoittakaa päätös ryhmächattiin ennen kuin kukaan kääntää virta-avainta.

Jakakaa osuuksittain, kun matkustajat vaihtuvat

Koko summan jakaminen suurimmalla matkustajamäärällä toimii vain, jos kaikki kulkevat saman reitin. Jos joku tulee mukaan myöhemmin, lentää kotiin tai viettää päivän muualla, tehkää erilliset osuudet.

Kohdistakaa esimerkiksi menomatkan polttoaine ja lauttamaksut neljälle autossa olleelle ja paluumatka niille kolmelle, jotka palasivat samalla kyydillä. Hotellin pysäköintimaksu koko oleskelun ajalta voi silti kuulua kaikille neljälle, koska auto palveli yhteistä matkaa.

Jokaista kilometriä ei tarvitse hinnoitella. Aloittakaa uusi osuus vain, kun matkustajat tai ajon tarkoitus muuttuvat merkittävästi. Sama tapa toimii myös kahdella autolla: jokaiseen kuluun otetaan mukaan ne, jotka olivat siinä autossa sillä hetkellä.

Jos erilaiset budjetit vaikuttavat reittiin yhtä paljon kuin kilometrit, käyttäkää tämän lisäksi opasta matkustamisesta ystävien kanssa, joilla on eri budjetit.

Käsitelkää vuokra-autoa omana kategorianaan

Jakakaa vuokra-auton kulut neljään osaan:

• perushinta ja pakolliset maksut;
• ryhmän valitsemat turvat ja lisäpalvelut;
• polttoaine tai lataus;
• tie-, lautta- ja pysäköintimaksut.

Vakuus ei ole kulu, kun se palautetaan kokonaan. Kirjatkaa vain veloitus, joka oikeasti toteutuu. Yhden ihmisen toivoma vapaaehtoinen autoluokan korotus ei myöskään saa huomaamatta muuttua kaikkien kuluksi.

Jos aiotte vuorotella ratissa, tarkistakaa, kenellä on oikeus ajaa autoa ja veloittaako vuokraamo lisäkuljettajista. Sopikaa siitä varausta tehdessä tai autoa noutaessa, älkää satojen kilometrien jälkeen.

Pitäkää yhteinen ajo erillään omista poikkeamista

Mutka matkaan osallistuvan kaverin hakemiseksi voidaan jakaa, jos kaikki hyväksyvät sen. Erillinen ostospysähdys, vain kahden matkalaisen retki tai yksin tehtävän aktiviteetin pysäköinti kuuluu niille, joita se koskee.

Käyttäkää samaa testiä pysäköintiin:

• ryhmän auton hotellipysäköinti: yhteinen;
• vapaaehtoisen retken pysäköinti: jaetaan osallistujien kesken;
• yhden ihmisen mukavuuden vuoksi pyydetty ylimääräinen paikka: oma.

On hyödyllisempää kysyä, kuka hyötyi, kuin julistaa, että ”pysäköinti on aina yhteistä” tai ”pysäköinti on aina omaa”.

Kirjatkaa heti ja siirtäkää rahat kerran

Älkää antako yhden ihmisen rahoittaa koko ajomatkaa. Vuorotelkaa isompia maksuja, kun se on käytännöllistä, mutta kirjatkaa joka kerta summa, maksaja ja osallistujat.

Ulkomaiden sähköiset tiemaksut ja pysäköintimaksut voivat tulla veloitukseen myöhemmin. Merkitkää ne odottaviksi ja tasatkaa vasta, kun ne on vahvistettu. Ulkomaan reitillä säilyttäkää myös alkuperäinen valuutta; opas matkakulujen jakamisesta eri valuutoissa kertoo, miten samaa kulua ei muunneta kahdesti.

Rahaa ei tarvitse lähettää jokaisella huoltoasemalla. Seuratkaa juoksevaa saldoa, ettei kukaan jää liian paljon plussalle, ja tehkää lopuksi vain ne MobilePay-siirrot, joilla kaikkien saldo menee nollaan.

Ennen lähtöä: tarkistuslista ryhmächattiin

Vastatkaa ennen lähtöä yhdessä näihin kysymyksiin:

• Mitkä auton kulut ovat yhteisiä?
• Maksaako kuljettaja saman osuuden?
• Saako oman auton omistaja korvausta?
• Miten reitin eri osuudet käsitellään?
• Kuka maksaa omat poikkeamat ja vapaaehtoiset pysähdykset?
• Milloin myöhemmin tulevat tie- ja pysäköintimaksut tarkistetaan?
• Milloin saldo on lopullinen?

Koko sopimus mahtuu yhteen kiinnitettyyn viestiin. Majoitusta, ruokaostoksia, ravintoloita ja aktiviteetteja varten yhdistäkää se laajempaan ryhmämatkan kulujen oppaaseen.

Reilu jako alkaa ennen ensimmäistä tankkausta

Automatka ei ole yksi lasku. Se on ketju tankkauksia, pysäköintimaksuja, mahdollisia lautta- ja tiemaksuja sekä reitin osuuksia, joilla matkustajat vaihtuvat. Kun kaikki lasketaan yhteen vasta lopussa ilman taustatietoja, yksinkertaisesta laskutoimituksesta tulee riita.

Valitkaa sääntö, käyttäkää todellisia polttoainetietoja, kohdistakaa jokainen osuus sen matkustajille ja antakaa saldon hoitaa loput. Luokaa automatkalle oma ryhmä TakeControl-sovellukseen ennen lähtöä, niin viimeinen kilometri päättyy muistoihin – ei selvitystyöhön siitä, kuka maksoi mitäkin.